Ruokamyrkytystutkimukset

Epäillessään elintarvikkeen tai veden aiheuttaneen ruokamyrkytyksen yksityishenkilön on suositeltavaa ottaa yhteyttä sen kunnan terveysvalvontaan, jonka alueelta epäilty tuote on hankittu. Terveysvalvonnan edustaja arvioi näytteenotto- ja tutkimustarpeen ja toimii sen mukaisesti. Toinen mahdollisuus on ottaa yhteyttä elintarvikkeen myyjään.

Elintarvikealan toimija voi toimittaa ruokamyrkytyksen aiheuttajaksi epäillyn elintarvikkeen laboratorioon tutkittavaksi ruokamyrkytyksen aiheuttajien varalta. Toimijan on kuitenkin suositeltavaa olla yhteydessä oman kuntansa terveysvalvontaan, jotta viranomainen saa tiedon ja voi tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin.

Näytteen hygieeninen käsittely ja säilyttäminen mahdollisimman muuttumattomana ennen tutkimusta on hyvin tärkeää tulosten luotettavuuden kannalta. Yleensä on suositeltavaa pakastaa näytteet, jos niitä joudutaan säilyttämään useamman vuorokauden ajan. Kylmäsäilytystä vaativat näytteet on kuljetettava laboratorioon kylmänä.

Ruokamyrkytyksen aiheuttajaa ei pysty erottamaan elintarvikkeesta hajun tai ulkonäön perusteella vaan tarvitaan mikrobiologisia tai kemiallisia tutkimuksia, joilla selvitetään patogeenisten eli sairautta aiheuttavien mikrobien tai muiden yhdisteiden läsnäolo tuotteessa.

MetropoliLabilla on laaja analyysivalikoima ruokamyrkytysten aiheuttajien selvittämiseksi. Akkreditoitu pätevyysalueemme kattaa suuren osan ruokamyrkytystä aiheuttavista bakteereista. Osa analyyseistämme tehdään PCR-menetelmällä, jolloin tulokset on mahdollista saada nopeasti.

Bakteerien lisäksi määritämme myös biogeenisiä amiineja, joihin kuuluu mm. histamiini.

Tutkimukset aloitetaan pikaisesti näytteen saavuttua laboratorioon. Tulokset raportoidaan sähköisesti ja poikkeavista tuloksista ilmoitetaan tutkimuksen tilaajalle puhelinsoitolla ja/tai sähköpostitse heti tuloksen valmistuttua.

Yhteydenotto laboratorioon omalvalvonta@metropolilab.fi

MetropoliLabin kautta saatavilla olevat ruokamyrkytysmikrobien analyysit:

  • Bacillus cereus -ryhmä
  • Staphylococcus aureus
  • Clostridium perfringens
  • Salmonella
  • Kampylobakteerit
  • Listeria monocytogenes
  • Escherichia coli O157
  • Yersinia enterocolitica
  • Yersinia pseudotuberculosis
  • Vibrio parahaemolyticus, V. cholerae
  • Norovirus
  • STEC (shigatoksinen E. coli)